keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Kun Mansikkalan leipomo Albergaan tuli




Mansikkalan leipomoa on luonnehdittu legendaariseksi sen ympäristöönsä levittämien tuoksujen ja arvostetun hiivaleivän ansiosta. Toistakymmentä vuotta se toimi Arkadia- taloksi kutsutussa valkoisessa huvilassa vastapäätä nykyistä Leppävaaran asemaa. Leipomon alkuvuosina historian siivet havisivat Albergassakin; keisari vieraili vähän ennen kuin menetti kruununsa, Suomi itsenäistyi, kansalaissota pyyhkäisi seudun poikki.

Lopuksi perhe sai oman kodin uuden leipomotalon yläkerrasta nykyisen Lintuvaarantien alkupäästä. Tällä paikalla on  nyt Leipurinkuja ja päiväkoti Rinkeli.

There is a short summary in english at the end of the story.


Olga Mamman karu lapsuus


Isoäitiäni Olga Mansikkalaa kutsuttiin meillä aina Mammaksi,  jopa leipomon työntekijät. Hänen lapsuutensa oli karu. Äiti kuoli, kun Olga oli viiden vanha. Hän joutui lähtemään ansioon jo 12-vuotiaana. Tammikuussa 2019 sain vahvistuksen siitä mikä on hänen kotitalonsa. Juttua on täydennetty 16.2.2019.

There is a short summary in english at the end of the story.

Kalle Mansikkala ja sukunimen arvoitus




Isoisäni Kaarle, Kalle Mansikkalan sukuvaiheista ei ole sukuselvitystä, mutta hänenkin lapsuutensa ja nuoruutensa ovat mielenkiintoiset, ja etenkin hänen sukunimensä tausta. Se olikin jännittävä selvitysprosessi joka lopulta ratkeaa nelivuotisen työn tuloksena 10.12.2021. Kuulumme suursukuun, joka on kotoisin Heinolan mlk Lusista, ja jonka merkittävä kiintopiste on Mansikkalan rustholli. Kirkonkirjoissa tehdyn töppäyksen vuoksi tämä yhteys pääsi välillä katkeamaan.
There is a summary in english at the end of the story.

Vanhan Leppävaaran komein talo - jota ei koskaan rakennettu



Leipurimestari Kaarle Mansikkala osti Kaivopuistossa puretun komean Villa Willinan 1928 tarkoituksena siirtää se Leppävaaraan leipuriperheen uudeksi kodiksi ja leipomotaloksi. Hanke kaatui purkutöitä valvoneen rakennusmestarin rumaan temppuun. Talo kuitenkin rakennettiin.

There i a short summary of  the text at the end the story.

Leipomon ihan tavallinen päivä



Tässä jutussa kerrotaan miten Mansikkalan leipomossa tehtiin töitä 1950- luvun lopulta leipomon toiminnan lopettamiseen asti 1973. Teksti perustuu pääosin veljeni Kari Mansikkalan kertomaan kesällä 2016. 
Raotamme myös kuuluisan Mansikkalan hiivaleivän reseptiä.  Lopuksi vähän leipomotalossa asuneiden lapsuusmuistoja.

There is a short summary of text in english at the end of the story.

Aune Mansikkalan historiallinen haastattelu


Kuva: Aune Mansikkalan kokoelmat


 Aune Mansikkala, meille kolmannen polven lapsille Fasteri, oli monella tavoin keskeinen henkilö paitsi perheessä myös osana Leppävaaran yhteiskuntaa ja sen kehitystä. Leipomon myymälänhoitajana hän tuli vuosikymmenien aikana monelle leppävaaralaiselle tutuksi hahmoksi. 
Tämä teksti on purettu tallenteesta, joka äänitettiin Leppävaaran kansalaisopiston kulttuurihistoriallisessa piirissä 25.3.1982, kun tallennettiin Leppävaaran historiaa. 

There is a short summary in english of the text at the end of the story.



Sven Mansikkalan erilainen ura ja perhe


Sven Mansikkala jatkosodan lopun aikaan, Tapani ja Kari


Mansikkalan perheen nuorimmainen, isäni Sven Mansikkala, oli eloon jääneistä lapsista ainoa, joka ei tehnyt elämäntyötään leipomossa. Hänestä tuli mainostaitelija, somistamoyrittäjä ja lopuksi Steiner- koulun opettaja. Tässä  jutussa kerron myös äitini Kaarina Mansikkalan vaiheista tanssitaitelijana ja Steiner- koulun opettajana. Pariskunnan vihkipäivä oli dramaattinen, silloin alkoi Talvisota ja häät jouduttiin perumaan, mutta ei vihkitoimitusta.

There is a short summart in english at the end of the story.


Aarne , Ahti ja Lauri Mansikkala - nuorena nukkuneet



Mansikkalan leipomon autossa istuvista ratin takana luultavasti Ahti ja huopahattu päässään Aarne. Auton rekisterinumero oli Espoo 5. Se saatiin leipomon käyttöön 1925. 

Kaarle ja Olga Mansikkalan kuudesta lapsesta me lapsenlapset tunnemme kaksi vain muiden kertoman perusteella, Aarnen ja Ahdin. Molemmat menehtyivät sairauksien murtamana nuorella iällä, Ahti 16-vuotiaana ja Aarne 25-vuotiaana. Aarnen virallinen nimi lienee ollut Aarnio, koska se esiintyy kirkonkirjoissa.

Terveydenhoitojärjestelmä ei sinä aikana ollut lähimainkaan nykyisellä tasolla mikä lienee ainakin osasyy heidän varhaiseen kuolemaansa.

Tämän blogin myötä olen saanut myös tietoa Lauri Henrik (Heikki) Mansikkalasta, joka on isäni serkku. Hän kaatui talvisodassa 1.1.1940.

There is a short summary in english at the end of the story.